Kiihtelysvaaran muinaisjäännökset ja esihistorialliset löydöt

Kiihtelysvaarasta on löydetty joitakin irtolöytöjä, jotka ajoittuvat mesoliittiselle kivikaudelle. Irtolöydöt voivat olla satunnaisten kulkijoiden jättämiä esineitä, mutta onmahdollista, että Loitimon rannoilla oli asutusta jo lähes 10000 vuotta sitten. Kirkonkylän pohjoisosasta, Naurisvaarasta on löytynyt alkeellinen taltta, joita on valmistettu ja käytetty mesoliittisen kivikauden ajan, lisäksi Loitimolta on 1800-luvulla löytynyt useita mesoliittisia kiviesineitä. Ilomantsintyyppinen kirves on löytynt Oskolankosken perkauksen aikaan. Loitimon pohjasta on aikanaan malminnoston yhteydessä löytynyt eteläsuomalainen tasataltta.

Suuren Hietajärven rannalla on Kiihtelysvaaran vanhin tunnettu asuinpaikka, josta on löytynyt pienten kvartsityökalujen teossa syntynyttä iskujätettä. Malminnoston yhteydessä 1900-luvun alussa järvestä on löytynyt myös saviastian paloja, jotka ovat peräisin varhaiselta kampakeraamiselta ajalta. Suuren Hietajärven rannalla on siis saviastian tyylin perusteella asuttu heti neoliittisen ajan alussa (vuoden 5100 eaa. jälkeen).

Suuren Hietajärven lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja tunnetaan Paavonlammelta Heinävaaran eteläpuolelta ja Palojärven Marjolahdesta. Paikkoja ei kuitenkaan voida ajoittaa tarkasti, sillä löydöt ovat ainoastaan kvartsin iskujätettä. Osaltaan ne ja neoliittisen irtolöydöt vahvistavat tietoa Kiihtelysvaaran kivikautisesta asutuksesta tai ainakin satunnaisesta ihmisten liikkumisesta alueella. Palon kylältä on löytynyt eteläkarjalainen tasataltta, joita valmistettiin neoliittisella kivikaudella, mutta yleisimmillään esineet olivat kampakeraamisella ajalla.

Heinävaaran Kastelammelta on löytynyt 1930-luvulla pellon ojituksen yhteydessä pohjalainen taltta, jossa on sekä kouru- että tasaterä. Esine ajoittuu pääosin neoliittiseksi. Löytöpaikalta on havaittu myös vahva maansisäinen hiilikerros. 1800-luvulla Kastelampea laskettiin, joten on mahdollista, että esineen löytöpaikka on aikanaan sijainnut veden äärellä.

Varhaisesta metallikaudesta Kiihtelysvaarassa on vain vähäisiä merkkejä. Pitäjän alueelta tunnetaan ainoastaan Palon kylältä löytynyt keskeneräinen kiviesine, joka muistuttaa läheisesti pronssikautista viisisärmäistä reikäkirvestä.

Ainoa rautakautiseen tai varhaishistorialliseen asutukseen liittyvä esine on löytynyt Loitimon Käräjäniemestä, joka on perimätiedon mukaan ollut kalastajien ja metsästäjien kohtauspaikka. Niemeltä löytynyt rautaesine, mahdollisesti avain, voi olla peräisin huomattavasti myöhemmältä ajalta.

(lähde: https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp...)

Heinävaara

Perimätiedon mukaan Heinävaaran kylän eteläpäässä, Koljosen talon paikkeilla, on aikoinaan sijainnut ortodoksinen tsasouna. Pirjo Lahtiperä mainitsee kohteen inventointiraportissaan v. 1967, samoin Eija Ojanlatva ja Juha-Pekka Joona Heinävaaran inventoinnista laaditussa raportissa v. 2002. Nykyään Siässynän kalliolla sijaitsee Koljosen talo, joka on siirretty paikalle vuonna 1819 Johan Koljosen toimesta. Kalliossa on tätä tapahtumaa koskeva kaiverrus, se sijaitsee talon sisäänkäynnin vasemmalla puolella, aivan talon vieressä. Koljosen talon luoteispuolelle on rakennettu joku aika takaperin uusi ortodoksinen tsasouna. Lat (ETRS89/WGS84): 62,56893429° Lon (ETRS89/WGS84): 30,18089056°

Asuinpaikka sijaitsee Heinävaaran eteläpuolella olevan Paavonlammen rannalla, Kasperinniemen eteläkärjessä. Niemen rannoilla on runsaasti mökkiasutusta. Kasperinniemi on soraharju, osin kivikkoinen, mutta kuivahko. Lammen rannat kasvavat mäntyvaltaista sekametsää, rannan maaperä on suhteellisen kuiva. Kvartsi-iskoksia (KM 33862) on löytynyt lähinnä rantahiekalta, mutta myös rantavedestä. Asuinpaikka on siis osittain veden alla. Kvartseja löytyi kapealta rantakaistaleelta noin 50 metrin matkalta. Asuinpaikasta noin 100 m lounaaseen on Paavonlammen kivikautinen asuinpaikka (kohde 1000002731). Lat (ETRS89/WGS84): 62,53459355° Lon (ETRS89/WGS84): 30,17002694°

Kalmistopelto mainitaan Pirjo Lahtiperän inventointikertomuksessa v. 1967, samoin Ojanlatvan ja Joonan kertomuksessa Heinävaaran osainventoinnista v. 2002. Kalmisto-nimensä pelto pn perimätiedon mukaan saanut siitä, että mökin perustuksia kaivettaessa paikalta kerrotaan löytyneen ihmisen luita. Se, mistä mökistä on kyse, ei ole tietoa. On arveltu, että kyseessä olisi Tiensivu-niminen talo, joka sijaitsee Kalmistopellon eteläpuolella. Luita kerrotaan löytyneen lisäksi Kalmistopellon kohdalta Heinävaaran läpi kulkevan tien perustuksia tehtäessä. Koekuopituksen ja kairauksen avullakaan kalmistoa ei ole kyetty paikantamaan tarkemmin. Kalmisto on saattanut tuhoutua kokonaan tai se sijaitsee jossain muualla. Kalmistopellon muistokivi sijaitsee pellon pohjoispuolella olevan tiilitalon pihalla. Lat (ETRS89/WGS84): 62,57417017° Lon (ETRS89/WGS84): 30,16394099°

Heinävaaran Hassila. Paikalla on ollut näkyvissä hautapainaumia. Kahden papin kerrotaan haudatun paikalle. Lat (ETRS89/WGS84): 62,44588821° Lon (ETRS89/WGS84): 30,53308185°

Raatevaara

Kiihtelysvaaraan Raatevaaraan on rakennettu Salpalinjan etummaista puolustuslinjaa. Linnoitteet sisältävät mm. panssarikiviestettä, panssarikaivantoesteitä, taisteluhautaa ja pesäkkeitä. Kohteita ei ole tarkistettu maastossa. Rajaus on suuntaa-antava. Lat (ETRS89/WGS84): 62,40901935° Lon (ETRS89/WGS84): 30,32102530°

Murtojärvi

Murtojärvi on pyöreä harjujärvi Kiihtelysvaaran ja Pyhäselän rajalla - eteläosa järvestä kuuluu Pyhäselkään. Kvartsia löytyi järven kaakkoisrannalta järven rantaa seurailevan tien penkasta parista kohdasta, toinen rannan, toinen sisämaan puoleisesta penkasta. Lat (ETRS89/WGS84): 62,43878725° Lon (ETRS89/WGS84): 30,17014650°

Keskijärvi

Löytöjärvessä olevaan saareen kerrotaan isonvihan aikaan haudatun sekä venäläisiä että suomalaisia kaatuneita. Noin 1900-luvun alussa puissa oli vielä nähtävissä ristinmerkkejä. Lat (ETRS89/WGS84): 62,56992447° Lon (ETRS89/WGS84): 30,30434873°

Keskijärven Variksensaaresta on löytynyt pääkalloja ja ihmisen luita. Lat (ETRS89/WGS84): 62,54705630° Lon (ETRS89/WGS84): 30,29381253°

Huhtilampi

Ruskeakosken alapuolisen Vihtakosken voimalaitoksen rakentamisen aikana Vihtakosken uittorakennelmat ovat jääneet veden alle. Vihtakosken alueella on inventoimattomia toisen maailmansodan aikaisen Salpalinjan varustuksia. Lat (ETRS89/WGS84): 62,38138926° Lon (ETRS89/WGS84): 30,46371767°

Kiihtelysvaarassa on tehty muinaistieteellistä tutkimusta vuonna 1967, jolloin on inventoitu joitakin kivikautisia esinelöytöjä Kiihtelysvaaran alueelta ja asuinpaikkoja Pyhäselän alueelta.

Särkivaara

Asuinpaikka sijaitsee Särkivaaraan johtavan tien varrella, välittömästi Sillankorvan talon länsipuolella olevalla peltoniemekkeellä ainakin 100 x 100 metrin kokoisella alueella. Sillankorvan talo on Iiksenjoen varrella, aivan joen ylittävän sillan länsirannalla. Maaperä on asuinpaikalla hiekkaa. Paikka on varsin runsaslöytöinen. Lat (ETRS89/WGS84): 62,52556228° Lon (ETRS89/WGS84): 30,00017645°

Oskola

Loitimojärven etelärannalla sijaitsevan Oskolanhovin viereisen vaaran huipulta, nykyisen Parvialan talon puutarhasta on löytynyt ihmisluita. Lat (ETRS89/WGS84): 62,44588821° Lon (ETRS89/WGS84): 30,53308185°

Loitimojärven etelärannalla Kivelän kaskipellon alle on jäänyt talonpohja. Lat (ETRS89/WGS84): 62,44431710° Lon (ETRS89/WGS84): 30,49777026°

Loitimon ja melakon järvin välissä olevan Oskolankosken niskalla on useita rautaisia kiinnityslaitteita ohjauspuomien, saappanipuomien (?), ja vostuupuomien (?) kiinnitystä varten. Laitteet ovat renkaita, jotka on kiinnitetty kiviin paksuilla pulteilla. Pitkulaiset rautalenkit voivat olla jopa metrin pituisia veden korkeuden vaihtelun takia. Kiinnitysrenkaan on asennettu ilmeisesti v. 1928-1931, jolloin Oskolankosken niskalle rakennettiin vedensäännöstelyä varten uittopato. Sodan jälkeen v. 1945 ne menettivät merkityksensä, koska valtakunnanraja katkaisi uittoväylän. Puomien kiinnikkeet jätettiin paikoilleen, mutta uittopato on purettu. Alempana olevan Ruskeakosken voimalaitoksen pato peitti veden alle Oskolankosken ja Ruskeakosken väliset kiinnityslaitteet. Lat (ETRS89/WGS84): 62,44692170° Lon (ETRS89/WGS84): 30,47807639°

Käräjäniemi, Oskola. Rautaesineen ja kvartsi-iskoksen löytöpaikka sijaitsee Loitimojärven etelärannassa, Suhanniemessä. Alue on kuivahkoa, hiekkaista mäntykangasta ja paikalla on ilmeisesti kunnan ylläpitämä tulentekopaikka. Metsäautotieltä vie niemen läheisyyteen polku. Keskellä niemeä on matala harjanne, jossa on eri-ikäisiä kuopanteita, joiden tarkoitusperä ei ole tiedossa. Aivan vesirajasta on löytynyt pieni, ruostunut rautaesine ja polun varrelta, muutamien metrien päässä rannasta, yksi kvartsi-iskos (KM 33864:1-2). Etäisyyttä löytökohdilla on noin 50 m. Lat (ETRS89/WGS84): 62,45711107° Lon (ETRS89/WGS84): 30,55641330°

Tölppä

Sijaintipaikka on Satulavaaran kylän alueella olevan Iso-Tölppä -nimisen lammen eteläosassa. Ruuhen tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Paikalla on 280 cm pitkä ja 60 cm leveä yksipuinen ruuhi, jonka peräosa on haljennut. Lat (ETRS89/WGS84): 62,49099368° Lon (ETRS89/WGS84): 30,13350474°

Kartta

Irtolöydöt

1. Tasataltta (KM 8959) löydetty vuonna 1921

2. Kaksoistaltta (KM 9995) löydetty vuonna 1934

Epämääräiset löydöt

A. Tasataltta (KM 1917:13)

B. Tasataltta (KM 2109:1)

C. Kaksoistaltta (KM 2109:2)

D. Kirves (KM 2331:20)

E. Tasataltta (KM 2331:21)

F. 2 Saviastian palaa (KM 5529) löydetty 1900-luvun alussa

G. Tasataltta (Kuopion museon 20)

H. Reikäkivi (KM 17026) löydetty vuonna 1967

H. Reikäkiven (KM 21087) löytöpaikka sijaitsee Särkivaaran kylässä, rautatien ratavallin kohdalla. Paikalla on noin 1 km pitkä ja 0,2 km leveä vanha, lehtipuita kasvava hiekkakuoppa, jonka läpi kulkee rautatie. Esineen on löytänyt koululainen Olavi Pennanen vuonna 1967. Mikäli paikalla on ollut asuinpaikka, se lienee tuhoutunut hiekanotossa. Lat (ETRS89/WGS84): 62,55628115° Lon (ETRS89/WGS84): 30,12612719°

F. Asuinpaikka sijaitsee Suuren Hietajärven rannalla, hiekkaisella niemekkeellä. Paikalla on jyrkkä rantaterassi, jonka alapuolelta, läheltä rantaa on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 33860). Löydöt ovat tulleet parista keskittymästä, noin 50 m pitkältä, kapealta kaistaleelta. Järvestä väitetään aikoinaan löytyneen "jotenkin kokonainen saviastia" rautamalmin noston yhteydessä. Astian olisivat työmiehet rikkoneet, mutta kaksi saviastian palaa päätyi Kansallismuseon kokoelmiin (KM 5529) maisteri V. Puustisen lahjoituksena vuonna 1910. Paikalla ei ole havaittu muuta esihistorialliseen asutukseen viittaavaa. Lat (ETRS89/WGS84): 62,47584524° Lon (ETRS89/WGS84): 30,22152369°

2. Kaksoistaltan (KM 9995) löytöpaikka sijaitsee Heinävaarassa, Kastelammen rannalta noin 250 m länteen, Mökkilahdessa. Taltan on löytänyt Tauno Puustinen vuonna 1934 pellon ojituksen yhteydessä noin 55 cm syvyydestä. Samassa yhteydessä paikalla havaittiin myös vahva hiilikerros noin 40 cm syvyydessä, taltan läheisyydessä. Kohde on nykyään entistä peltoa, jossa kasvaa heinää ja lehtipuita. Maaperä paikalla on ojituksesta huolimatta kosteaa multaa, jonka alla on puhdasta hiekkaa. Pellon ympäristö on kivistä ja kallioista. On mahdollista, että paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Lat (ETRS89/WGS84): 62,54975548° Lon (ETRS89/WGS84): 30,19970352°