Museo
Kiihtelysvaara-Seuran keskeisin toimintamuoto on kotiseutumuseon ylläpitäminen ja näyttelytoiminta.
Museon puitteisiin on panostettu useiden vuosien ajan: kesällä 2011 toteutettiin laaja perusnäyttelyn uudistaminen, jolloin korjattiin myös museon lattiaa. Seuraavina vuosina on keskitytty valaistuksen parantamiseen ja varaston uudelleenorganisointiin. Museon kokoelmia hoidetaan asianmukaisesti, jolloin esineistö säilyy jatkossakin.
Näyttelytoiminta on aktiivista, sillä museon perusnäyttelyn oheen rakennetaan joka vuosi erikoisnäyttely, joka liittyy jollakin tavalla Kiihtelysvaaran historiaan tai ajankohtaiseen teemaan. Seura on järjestänyt myös valokuvanäyttelyitä Kiihtelysvaaran palvelupisteellä.
Hankkeita
Kiihtelysvaara-Seura on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa hankkeissa:
- Tampereen yliopiston kansanperinteen kenttätutkimus (1974)
- Kiihtelysvaaran pitäjäpuku (1977)
- Pianon hankinta Suojapirtille (1984)
- Raatevaara elää -hanke
- Lummelammen kunnostus
- Lukuisat julkaisuhankkeet
- Museopolkuhanke 2015-2018
- Museoympäristön kehittämishanke 2022
Museon neljä oravaa
Kiihtelysvaaran kotiseutumuseon ulkoseinällä on keväästä 2014 lähtien tervehtinyt kylän keskustaan saapuvia tuttuja ja vieraita puinen orava ja sen kolme poikasta. Miksiköhän ja mistäköhän nuo oravat ovat tuohon ennättäneet?
Asialla on ollut paikallisen kotiseutuyhdistyksen Kiihtelysvaara-Seura ry:n johtokunta, joka on näin halunnut julkituoda vuonna 2005 Joensuun kaupunkiin liittyneen Kiihtelysvaaran kunnan historiaa.
Orava liittyy Kiihtelyksen kylän nimeen erottamattomana osana. Kerrotaan, että aikanaan saapui mies näille vaaroille hakemaan perheensä toimeen tuloa varten parempia metsästysmaita. Hänen ensimmäisen päivän saaliinsa oli neljäkymmentä oravaa, mikä merkitsi silloisen kaupallisen mittayksikön neljänkymmenen oravan eli kiihtelyksen verran nahkoja. Siitä kylälle nimi. Sittemmin Kiihtelysvaaran kunnan vaakunassa nämä neljäkymmentä oravananahkaa olivat symbolisesti esillä. Oravannahkoihin viitaten sanotaan Kiihtelysvaaran kunnalla olleen oman valuutan, kunnes tuosta valuutasta jouduttiin luopumaan, kun pajatsot otettiin käyttöön.
Kotiseutumuseon seinällä olevilla oravaveistoksilla on tarinansa. Kiihtelysvaaran kuntaa kehitettiin aktiivisesti 1980-90 luvuilla. Väestömäärän kasvun ja palvelujen parantamisen lisäksi panostettiin elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Matkailutoimintaa edistettiin kunnan ja alan toimijoiden yhteisvoimin Joulukylä Kulkunen hankkeella. Hankkeessa käytettiin erinäisinä satuhahmoina mm. oravaa. Orava esiintyi tilaisuuksissa seuranaan muitakin metsän olentoja. Piirroshamoina orava esiintyi neljässäkymmenessä olomuodossa erilaisten harrastusten ja ammattien parissa.
Kunnan tunnuseläin haluttiin matkailuhankkeen tiimoilta näkyvälle paikalle kunnanviraston, nykyisen kunnanlinnan, edustalle. Kunnan toimesta 1990 –luvun lopulla neljä oravaa tilattiin puuveistoksina joensuulaiselta ”moottorisahavirtuoosilta” Seppo Lätiltä (s.1938). Nämä moottorisahalla työstetyt oravat asetettiin alassuin käännetyn kelon juuriston päälle tuomaan myönteistä ilmettä kylälle. Neljä oravaa viittaa ”kymmenyksinä” Kiihtelyksen nimeen ja oravien ikärakenne silloiseen Kiihtelysvaaran pitäjän nuorekkaaseen väestörakenteeseen.
Tuolloin myös lanseerattiin kylän markkinointiapunimeksi orava-aiheeseen liittyvänä ”SQUIRREL CITY” nimike. Squirrel City viittasi turvalliseen ja viihtyisään sekä läheisyydeltään lämpöiseen pienyhteisöön, jossa onnelliselle elämälle monien mielestä on olemassa kaikki oleellinen.
Oraveistokset joutuivat ajansaatossa huonokuntoisina varaston kätköihin, josta kotiseutuyhdistys on ne löytänyt ja kunnostanut. Oravalla on kiihtelykseläisten identiteettiin liittyvä mystisen symbolinen ja historiallinen arvo, minkä vuoksi Kiihtelysvaaran kunnan hankkimat oraveistokset eivät voisi olla paremmassa paikassa näkyvissä kuin kotiseutumuseon ulkoseinällä kyläläisten kauppatien varressa.
Teksti: Juhani Rouvinen, Kiihtelysvaaran kunnanjohtaja vv. 1977-2004